LAKITIETOA


- Perimysjärjestys
- Testamentti
- Perunkirjoitus
- Perinnönjako
- Avioehtosopimus
- Avioero
- Ositus

Jyrki Jokinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perinnönjako

Kun kuolinpesään kuuluvat varat, velat ja vastuut sekä perillistaho on selvitetty ja merkitty perunkirjoituksessa perukirjaan, on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia perinnönjakoa. Perinnönjaossa perukirjasta ilmenevä perittävän omaisuus jaetaan esinekohtaisesti perillisten ja mahdollisten testamentinsaajien kesken. Jos perittävä oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa kuitenkin toimitettava omaisuuden ositus. Osituksessa määritellään ensin leskelle ja vainajan kuolinpesään kuuluva omaisuus, jonka jälkeen perilliset, esim. vainajan lapset, jakavat keskenään osituksessa kuolinpesään ositetun omaisuuden.

Kuolinpesä voidaan jättää myös toistaiseksi jakamatta, tai jakaa kuolinpesä vain joiltain osin, esim. tilivarojen osalta perintöverojen maksamiseksi. Pesä voidaan myös jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa.

Ennen perinnönjakoa tulee kuitenkin huolehtia velkojien ja esimerkiksi legaatinsaajien (esim. ulkopuoliselle taholle testamentattu arvotaulu tai rahasumma) oikeuksista. Tiedossa olevat velat tulee maksaa tai varata erikseen riittävästi varoja velkojen maksamista varten. Myös testamentilla määrätty tietty omaisuus luovutetetaan käytännössä saajalleen perinnönjaon yhteydessä. Mikäli velkojien oikeuksia ei huomioida, saattaa se johtaa pahimmassa tapauksessa osakkaiden henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista. Mikäli vainajalla oli velkaa, on aina syytä käyttää lakimiestä vahinkojen välttämiseksi.

Mikäli pesä on tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän hallussa, ei perinnönjakoon tule ryhtyä ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut pesänselvityksen päättyneen. Jos pesään on määrätty pesänjakaja, toimitetaan perinnönjako hänen johdollaan. Pesänjakajan määrää tehtäväänsä käytännössä tuomioistuin osakkaiden hakemuksesta. Kuitenkin pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija voi toimia erityisettä määräyksettä pesänjakajana, jos osakkaat ovat asiasta yksimieliset.

Osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon lähtökohtaisesti haluamallaan tavalla. Mikäli kuolinpesässä on vajaavaltaisia tai jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu, tulee ulkopuolisten velkojien ja vajaavaltaisten oikeuksista pitää erityistä huolta. Vajaavaltaisella tulee jaossa olla edunvalvoja, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että vajaavaltaisen etua ei jaossa loukata. Jos jonkun osakkuus pesästä on ulosmitattu, tai jos joku osakas sitä vaatii, on jako pesänjakajan toimitettava.

Osakkaiden perintöosuudet määräytyvät laillisen perimysjärjestyksen tai testamentin perusteella. Lähtökohtana perinnönjaossa on se, että kullakin osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaatuisesta pesän omaisuudesta. Kuitenkin sellainen omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin, tulisi jakaa yhdelle saajalle. Osakkaat voivat luonnollisesti myös myydä jaettavan omaisuuden ja jakaa myynnistä saadut varat keskenään. Perinnönjaossa omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti jakohetken käypään arvoonsa.

Perinnöjako tulee laatia kirjallisella kahden esteettömän todistajan varmentamalla jakokirjalla. Usein kuitenkin esim. koti-irtaimen osalta todetaan, että ”Koti-irtaimisto ja henkilökohtaiset esineet on jaettu/ jaetaan erillisen suullisen sopimuksen nojalla.”.

Esimerkki. Kuolinpesän omaisuus muodostuu mökkikiinteistöstä ja pankkitalletuksista. Kummankin omaisuuserän käypä arvo on noin 50.000 euroa. Osakkaina on perittävän kaksi lasta. Lähtökohtaisesti omaisuus jaetaan siten, että kumpikin lapsista saa 25.000 euroa rahaa ja puolet (1/2) kiinteistöstä. Osakkaat voivat kuitenkin sopia jaosta esim. siten, että toinen lapsista saa kiinteistön toisen saadessa rahat. Lapset voivat edelleen myydä kiinteistön ja jakaa kauppahinnan ja talletukset puoliksi keskenään.


Esimerkkejä

Esimerkkejä perinnönjaosta on maksullisessa Mallikirjastossamme.